sunnuntai 28. huhtikuuta 2013

Opintojakso 2 - tehtävä 2

No hei sun heiluvilles!

Tehtävässä kaksi opettaja kysyy mielipidettäni verkkokaupan merkityksestä pk-yrityksille ja elinkeinoelämälle. Vastaus on, että minulla ei ole mielipidettä verkkokaupan merkityksestä pk-yrityksille ja elinkeinoelämälle. Voin kuitenkin arvailla mihin suuntaan hommat etenevät ja miten verkkokauppa vaikuttaa matkailualan yritysten liiketoimintaan. Palataan siihen blogipostauksen myöhemmässä vaiheessa.

Jos opettaja olisi kysynyt, että mikä on verkkokaupan merkitys pk-yrityksille ja elinkeinoelämälle, olisi ainakin siteerannut tilastokeskuksen tutkimusta. Tilastokeskuksen mukaan verkkokaupan asiakkaiden määrä Suomessa kasvaa edelleen nopeasti – vuoden aikana kaksi kolmasosaa väestöstä on ostanut jotain netistä. Suosituimpia verkosta ostettuja tuotteita ovat majoituspalvelut, matkaliput ja muut matkailuun liittyvät palvelut. Tämä on mielestäni luonnollista, koska ostettavaa tuotetta ei kuitenkaan voi hypistellä tai kokeilla ennen ostoa. Netti tuo selkeää lisä-arvoa, kun ostoksen voi tehdä kotoa ja vertailu on helppoa.

Verkkokaupan kokonaisarvoksi Suomessa on arvioitu samaisen tutkimuksen mukaan 7,1 miljardia euroa, joka on yksityisestä kokonaiskulutuksesta noin 7 %. Eli verkkokaupan merkitys pk-yrityksille ja elinkeinoelämälle on erittäin merkittävä – ja matkailualalle vielä korostetusti. 60 % verkko-ostoista kuluu palveluihin ja 40 % tavaraostoihin. Eli verkko-ostaminen korostuu palveluissa – joskin esim. kenkien ja vaatteiden ostaminen netistä on kasvanut.

Euroopassa verkkokaupan osuus vähittäiskaupasta on Euroopan komission mukaan 3,4 %.

Kaupankäyntiprosessin muutos verkkokaupan myötä

Kaupankäyntiprosessit muuttuu ja on jo muuttunut merkittävästi verkkokaupan yleistymisen johdosta. Näitä muutoksia asiakkaan kannalta ovat mm.
-          Vertailun helpottuminen – ominaisuuksien ja hinnan
-          Suosittelun (ja haukkumisen) helppous – vain hyvät tuotteet pärjäävät verkkokaupassa
-          Päätöksenteon helppous ja lyhytjänteisyys – ostopäätöksen voi tehdä koska tahansa kotisohvalta.

Muutoksia yrittäjän kannalta ovat:
-          Tuote käy kaupaksi kellon ympäri
-          Henkilöresurssia ei ole kiinnitetty palvelutiskin taakse
-          Tuotteita on helppo nostaa esille, tuotteistaa, hinnoitella, paketoida, jne. Varaston esilletuonti on siis joustavaa.

Voittajat ja häviäjät

Onko tässä prosessissa sitten voittajia ja häviäjiä? Mielestäni häviäjiä ei ole. Kysymys on sama kuin kysyisi kuka oli häviäjä tietokoneiden yleistyessä. Varmasti kirjoituskoneiden valmistajat ja arkistotädit olivat aikoinaan häviäjiä tässä muutoksessa, mutta todellisuudessa yhteiskunnan kaikki sektorit ovat hyötyneet tietokoneista. Samalla tavalla verkkokaupan yleistyminen on ainoastaan positiivinen asia. No, opettajan mieliksi voin listata muutaman lyhyen aikavälin häviäjän:

-          Liian korkeaa hintaa tuotteistaan pyytävät
-          Alueellisen kilpailun vähäisyydestä hyötyvät
-          Heikkolaatuisia tuotteita myyvät
-          Ne yritykset jotka eivät kuulu ns. digiratiin (katso tehtävä 1)

Euroopan Komissio kertoo verkkokauppaan liittyvässä lehdistötiedotteessaan (2012) seuraavaa: ”Alhaisemmista hinnoista ja tuotteiden ja palvelujen suuremmasta valikoimasta koituvan hyödyn arvioidaan olevan 11,7 miljardia euroa, mikä vastaa 0,12:ta prosenttia EU:n BKT:stä. Jos sähköisen kaupan osuus olisi 15 prosenttia vähittäiskaupasta (nyt edellä mainittu 3,4% - toim. huom.) ja jos sisämarkkinoiden esteitä ei enää olisi, kuluttajille koituva hyöty voisi olla jopa 204 miljardia euroa eli 1,7 prosenttia EU:n BKT:sta.”

Eli voidaan sanoa, että ainakin kuluttaja on merkittävä hyötyjä tässä prosessissa.

Verkkokaupan kasvun esteet

Verkkokaupan yleistymisen hitauteen vaikuttaa muutamia seikkoja:

-          Asiakakkaat eivät välttämättä luota verkkokauppaan ja siihen, että ostettu tuote saadaan
-          Maksamiseen verkon yli ei luoteta
-          Asiakkaat eivät uskalla luovuttaa henkilötietojaan, eli tietosuojaan ei luoteta
-          Asiakkaat haluavat koskea ja kokeilla tuotteita ennen ostamista
-          Tuotteen palauttaminen on epävarmaa ja vaivalloista
-          Nuoret käyttävät verkkokauppoja selkeästi enemmän kuin vanhat – suuri muutos tapahtuu ehkä vasta kun vanhemmat ikäluokat poistuvat näyttämöltä
-          Rikollisuutta ja huijauksia pelätään
-          Kansainväliset kuluttajansuojalait, tullit, rahansiirrot, ym rajojen ylittävästä kaupasta aiheutuvat haitat
-          Tietoverkkojen puutteellisuus ja hitaus
-          Ylipäätään verkkokaupan uutuus – ihmiset eivät yksinkertaisesti ole tottunut vielä käyttämään verkkokauppaa. Tämä muuttuu varmasti ajan kanssa.
-          Yrittäjien osaamattomuus ja palveluntarjoajien heikkous

Verkkokaupan asema Suomessa

AFP:n mukaan maailmanlaajuinen verkkokauppa ylitti tuhannen miljardin rajan vuonna 2012. Kasvua tapahtui 21 prosenttia ja vuodelle 2013 on odotettavissa toinen mokoma. Rahallisesti suurimmat verkkokaupan käyttäjät ovat järjestyksessä USA, Japani, Iso-Britannia ja Kiina. Suurin kasvu tapahtuu luonnollisesti Aasiassa. eMarketerin mukaan Länsi-Euroopan osuus globaalista verkkokaupasta on noin 27 % ja osuus laskee tulevina vuosina, lähinnä Aasian kasvaessa voimakkaasti.

Miten Suomi vertautuu verkkokaupan käyttämisessä suhteessa Eurooppaan, USA:han ja Japaniin?

eMarketerin mukaan keskimääräisen kuluttajan käyttämä rahasumma verkkokauppaan yhden vuoden aikana on Suomessa (vuonna 2012) 1592 dollaria, Länsi-Euroopassa 1738 dollaria, USA:ssa 2293 dollaria ja Japanissa 1743 dollaria. Kiinassa summa on 501 dollaria, Saksassa 1141 dollaria ja Ruotsissa 1465 dollaria. Selkeästi ykköspaikalla ovat UK ja Australia, kummallakin noin 3500 dollaria.

Miten lukuja tulisi tulkita? Verkkokaupassa kulutettu summa lienee suhteessa ainakin käytössä olevaan varallisuuteen ja yhteiskunnan digitalisoitumiseen. UK:n (35000$), Australian (39000$) ja Suomen (38000$) BKT:eet ovat verrattain lähellä toisiaan (IMF – Wikipedia), mutta UK:n ja Australian verkko-ostosten määrä on selkeästi korkeampi. Näin ollen voidaan todeta, että Suomessa käytetään verkkokauppaa melko vähän maailman kärkeen verrattuna. USA:n (48000$) BKT on selkeästi korkeampi kuin Suomen, mutta verkko-ostoksia tehdään vain jonkin verran enemmän. USA kuitenkin mielletään verkkoasioissa edelläkävijämaana ja näin ollen voidaan todeta, että ei Suomi pahasti laahaa perässä. Japaniin (34000$) verrattuna olemme käytännössä samalla viivalla.

Kaikissa maissa on mainitun eMarketerin tutkimuksen mukaan odotettavissa maltillista kasvua käyttäjien määrässä, joten siinä mielessä Suomi ei eroa verrokkimaista kovin paljoa. Jos tätä nyt kuitenkin peilataan EU:n asettamiin tavoitteisiin verkkokaupan kasvusta, voidaan toivoa, että Suomi nousee kohisten tilastoissa ja ottaa edelläkävijä aseman. Paino sanalla toivoaJ

Tämä nyt oli tällainen tutkimus. Ehkä joku toinen antaa toisen tuloksenJ

Lähteitä

Verkkokauppa - Tilastokeskus  
BKT per capita – IMF/Wikipedia

 

 

 

 

1 kommentti:

  1. Hyvä artikkeli. Noihin tilastotietoihin palaan vielä, koska ne hiukan vääristävät matkailun pk-yritysten osalta tilannetta verkkokaupan suhteen.

    Matkailupalveluyritysten tulokset tulevat suurilta osin kuljetusyhtiöiden ja hotelliketjujen tiedoista. Meidän p ja pk-yritysten tunnuslukuja verkkokaupan osalta ei ole olemassa emmekä tiedä mikä on tilastollisesti tällä hetkellä tilanne suomessa. Harmillista, koska olisi äärimmäisen mielenkiintoista asettaa lähtötaso ja tavoitetaso sekä peilata verkkokaupan onnistumisia muuhun pk-yritysten teollisuuteen.

    Jaa, että opettajan mieliksi kirjoitit. Noh ehkäpä tästä aihealueesta jäi kuitenkin jyvä itämään ja verkkokaupan osalta myös kiinnostus kasvoi :-)

    VastaaPoista

Google Analytics Alternative